maanantai 12. elokuuta 2013

Sunday at Del Mar race track

Muutettuamme talvella tänne San Diegoon huomasin, että aivan tässä meidän lähellämme sijaitsee laukkarata. En ole koskaan ennen käynyt laukkakisoissa ja googletinkin heti, että koska tuolla Del Mar:n laukkaradalla laukattaisiin! Näin pidemmän linjan ratsutyttönä toki pitää päästä kokemaan myös laukkakisojen fiilisi. Ja nythän siellä laukataan. Sain onnekseni suomalaista hyvää seuraa mukaani ja niinpä yhden aurinkoisen sunnuntain vietimme Del Mar:n laukkaradalla ihmettelemässä miten sellaiset kisat oikeastaan toimivat. :) 



Ekat pari lähtöä ihmeteltiin miten homma oikeastaan toimii. Omat odotukseni laukkakisoihin olivat jossain (Porin) ravien ja leffojen laukkakisakohtausten välimaastossa. Raveja olen suomessa kiertänyt jonkin verrankin. Tosin niin hidastempoisessa kisassa sen ehti kyllä hyvin tehdäkin, nimittäin ihmettelyn - ainakin mielestäni. Jokaisen lähdön välillä oli lähemmäs 40min aikaa (en koskaan enää raveissa manaa kun seuraavaan lähtöön on 12minuuttia..). Kauhian vähän laukkakisoissa ylipäätään mitään näki, laukkarata on niin iso ja pitkä, että siittä oikeasti näkee vain sen etusuoran ja koska rata kierrettiin aina vain kerran niin tunnin aikana kerkesit nähdä hevosten kerran juoksevan muutaman sata metriä. Toki niitä pääsi sitten ihastelemaan tuonn esittelykehään. Jos et sattunut seisomaan lähellä screeniä (joita oli muuten ihmeen vähän paikan kokoon nähden) niin et tosiaan lähdöstä nähnyt kuin tuon parisataa metriä loppusuoraa. Myöskään hevosten lämmittely ei tapahtunut kisaradalla, niinkuin suomessa taas on raveissa tottunut näkemään hevosia myös lämmittelemässä.

Kun oli nopea sai ratsukot myös yhteen kuvaan!


Naureskeltiin myös, että missä ne hullut käsistä karkaavat hevoset oikein ovat? Leffoissa laukkahevoset on aina ihan hulluja mut näähän oli ihan lepposia (ainakin näyttivät lepposille) vaikka niillä ne 'taluttajahevoset' kaikilla radalla olikin mukana kunnes pääsivät lähtökoppeihin - tämäkin on leffoissa huijausta - kuudesta näkemästämme lähdöstä vain yksi lähti sellaisesta kohdasta että sen kopista lähdön oikeasti näki! Eikä sitä hurjaa ruopimista sieltäkään kyllä nähnyt. :)


Taluttajaratsukko
Se tarttee kyllä sanoa, että ihmiset elivät ihan hurjasti lähdöissä mukana - koko katsomo huusi ja mylvi aina kannustaen omia suosikkejansa! Hurja tunnelma. Mekin päätimme kerran lyödä vetoa, hurjalla $2 summalla yhdelle ennakkosuosikille - joka sitten meni ja jäi lähes viimeiseksi, pahus! Vaikka jockeytä mainostettiin koko kisojen parhaaksi, meitä on huijattu! :D



Päivän aikana tajusin myös, miksi laukkakisoihin pitäisi pukea päähänsä iso hattu... Poltin nimittäin kasvoni ja niskani oikein kunnolla, hattu (ja toki aurinkorasvakin) olisi pelastanut tilanteen! Kaikesta oppii - vaikka luulisi jo oppineen laittamaan rasvaakin, huoh. Kaikkinensa kuitenkin kiva laukkakisa päivä, vaikka kyllä itse tykkään edelleen raveista silti enemmän, laukkakisoihin pitäisi tulla piknikille, tai varata iso pöytä ravintolasta. Selvästi tuollainen vain kisojen katselu ei oikein ole se juju täällä. :) Voisin silti uudelleenkin mennä.

Ihana poni-hattu! :)