lauantai 30. marraskuuta 2013

Blogihaastetta

Kaukana Kotona blogin Veera kaivoi jostain esiin pysyynkuolleen blogini haastamalla mut kertomaan itsestäni yksitoista faktaa ja vastaamaan Veeran esittämiin kysymyksiin.. Saiskohan tää blogi samalla uuden startin.. :p

Kerrotaan alkuun 11 faktaa minusta, jaiks
1.Soitan välillä yhtä ja samaa biisiä repeatilla useamman päivänkin helposti...
2.En olisi alunperin halunnut muuttaa jenkkeihin, mutta mielen voi aina muuttaa
3.Vihaan muuttamista ylipäätään, voisin hyvin asua koko ikäni yhdessä ja samassa paikassa
4.Kaipaan suomesta ihan hurjasti saarioisten maksalaatikkoa ( :D )
5.Voisin makoilla auringossa vaikka aina, mutta rusketun liian herkästi mielestäni liian paljon joten kesällä joudun rajoittamaan aurinkotuntejani, nyyyyh!
6.Olen insinööri vaikka en koskaan uskonut insinööriksi päätyväni vihattuani aina mm. fysikkaa
7.Seuraan salkkareita jopa täältä käsin, kamala pahe.
8.Fanitin Arttu Wiskaria Dancing on Icessä - tosin Sauli oli oikea voittaja lopulta.
9.Tahtoisin toisen tatuoinnin
10.Oikeastaan tahtoisin valokuvata työkseni
11. Olen näköjään todella huono keksimään tälläisiä faktoja

Sitten vastauksia Veeran esittämiin kyssäreihin:

Mikä on lempi viikonpäiväsi ja miksi?  
Niin outoa kuin se onkin niin tällä hetkellä lemppariviikonpäiväni on ehdottomasti maanantai! Mulla on maanantaisin vapaata ja maanantai nykyään tarkoittaakin liikuntaa, pyykinpesua, skypettelyä kotiin ja rauhoittumista ennen tiistaista työpäivää. Ei oikeasti ollenkaan hassumpaa.Olen aina ennen vihannut jokaista maanantaita.

Kuvaile päivääsi kolmella sanalla... 
Voinko käyttää kolme kertaa sanan puhelias? :D 

Teetkö uudenvuodenlupauksia?  
En harrasta uudenvuodenlupauksia, niitä on aina niin vaikea toteuttaa... 

Mikä on lempi laulusi juuri nyt?
Jenni Vartiainen - Tyttövuodet on just nyt aika pop

Laulatko koskaan yksin? 
En koskaan laula niin, että joku kuulisi, mutta salaa ehkä kyllä sillon tällön.
 
Onko sinulla mitään "kiellettyjä" nautintoja? 
On, syön suklaata ja muita herkullisia maitotuotteita jonkin verran vaikka ne onkin kiellettyjen listalla.. :p

Mikä oli ikimuistoisin lomasi?
Ikimuistoisin kokonainen kesäloma oli ehdottomasti vuoden 2011 kesäloma, käytiin mieheni kanssa New Yorkissa, voitin itseni ja esiinnyin tankotanssissa ekaa kertaa ikinä loistavan ryhmän kanssa ja loppuloma vietettiin Liettuassa kisamatkalla veljeni ja mieheni kanssa. En unohda tuota kesälomaa ikinä. :)

Minne haluaisit matkustaa seuraavaksi?
Jostain syystä toiveiden listalla on matka Texasiin, tahdon myös päästä käymään San Franciscossa ennen paluumuuttoa suomeen.

Mikä on lempiäänesi maailmassa?
Purjelentokoneen vieno vihellys taivaalla. Se merkitsee kesää ja mukavia aikoja niin lapsuudesta kuin aikuisuudestakin.

Jos olisit eläin, se olisi...?
Olisin varmaan koira, joku pakottaisi mut lenkille monta kertaa päivässä ja kantaisi ruuan eteen. :D

Yksi toivomus joulupukille? 
Olen pukille jo kirjoittanut! Suomikarkkia!

Omput Universal Studioilla marraskuussa!

En nyt haasta ketään mutta haastan itseni olemaan ahkerampi bloggaaja, jos se olisikin tämän vuoden uudenvuoden lupaus? :)  Muiden blogeja on niin kiva lueskella mutta oman pitäminen tuottaa tuskaa, koska en osaa vetää viivaa siihen mitä haluan kaikille tänne eksyville kertoa ja mitä en.. siinäpä pulmaa kerrakseen. 

maanantai 12. elokuuta 2013

Sunday at Del Mar race track

Muutettuamme talvella tänne San Diegoon huomasin, että aivan tässä meidän lähellämme sijaitsee laukkarata. En ole koskaan ennen käynyt laukkakisoissa ja googletinkin heti, että koska tuolla Del Mar:n laukkaradalla laukattaisiin! Näin pidemmän linjan ratsutyttönä toki pitää päästä kokemaan myös laukkakisojen fiilisi. Ja nythän siellä laukataan. Sain onnekseni suomalaista hyvää seuraa mukaani ja niinpä yhden aurinkoisen sunnuntain vietimme Del Mar:n laukkaradalla ihmettelemässä miten sellaiset kisat oikeastaan toimivat. :) 



Ekat pari lähtöä ihmeteltiin miten homma oikeastaan toimii. Omat odotukseni laukkakisoihin olivat jossain (Porin) ravien ja leffojen laukkakisakohtausten välimaastossa. Raveja olen suomessa kiertänyt jonkin verrankin. Tosin niin hidastempoisessa kisassa sen ehti kyllä hyvin tehdäkin, nimittäin ihmettelyn - ainakin mielestäni. Jokaisen lähdön välillä oli lähemmäs 40min aikaa (en koskaan enää raveissa manaa kun seuraavaan lähtöön on 12minuuttia..). Kauhian vähän laukkakisoissa ylipäätään mitään näki, laukkarata on niin iso ja pitkä, että siittä oikeasti näkee vain sen etusuoran ja koska rata kierrettiin aina vain kerran niin tunnin aikana kerkesit nähdä hevosten kerran juoksevan muutaman sata metriä. Toki niitä pääsi sitten ihastelemaan tuonn esittelykehään. Jos et sattunut seisomaan lähellä screeniä (joita oli muuten ihmeen vähän paikan kokoon nähden) niin et tosiaan lähdöstä nähnyt kuin tuon parisataa metriä loppusuoraa. Myöskään hevosten lämmittely ei tapahtunut kisaradalla, niinkuin suomessa taas on raveissa tottunut näkemään hevosia myös lämmittelemässä.

Kun oli nopea sai ratsukot myös yhteen kuvaan!


Naureskeltiin myös, että missä ne hullut käsistä karkaavat hevoset oikein ovat? Leffoissa laukkahevoset on aina ihan hulluja mut näähän oli ihan lepposia (ainakin näyttivät lepposille) vaikka niillä ne 'taluttajahevoset' kaikilla radalla olikin mukana kunnes pääsivät lähtökoppeihin - tämäkin on leffoissa huijausta - kuudesta näkemästämme lähdöstä vain yksi lähti sellaisesta kohdasta että sen kopista lähdön oikeasti näki! Eikä sitä hurjaa ruopimista sieltäkään kyllä nähnyt. :)


Taluttajaratsukko
Se tarttee kyllä sanoa, että ihmiset elivät ihan hurjasti lähdöissä mukana - koko katsomo huusi ja mylvi aina kannustaen omia suosikkejansa! Hurja tunnelma. Mekin päätimme kerran lyödä vetoa, hurjalla $2 summalla yhdelle ennakkosuosikille - joka sitten meni ja jäi lähes viimeiseksi, pahus! Vaikka jockeytä mainostettiin koko kisojen parhaaksi, meitä on huijattu! :D



Päivän aikana tajusin myös, miksi laukkakisoihin pitäisi pukea päähänsä iso hattu... Poltin nimittäin kasvoni ja niskani oikein kunnolla, hattu (ja toki aurinkorasvakin) olisi pelastanut tilanteen! Kaikesta oppii - vaikka luulisi jo oppineen laittamaan rasvaakin, huoh. Kaikkinensa kuitenkin kiva laukkakisa päivä, vaikka kyllä itse tykkään edelleen raveista silti enemmän, laukkakisoihin pitäisi tulla piknikille, tai varata iso pöytä ravintolasta. Selvästi tuollainen vain kisojen katselu ei oikein ole se juju täällä. :) Voisin silti uudelleenkin mennä.

Ihana poni-hattu! :)


tiistai 30. heinäkuuta 2013

What happens in Las Vegas stays in Las Vegas!

Takana pienimuotoinen roadtrip / loma Nevadassa seka Arizonassa. Täältä San Diegosta Las Vegasiin ajoi yhden pysähdyksen taktiikalla sellaiset aika tasan viitisen tuntia. Matka meni kivuttomasti maisemia ihaillessa ja toisaalta kamalan stressin säestämänä, ei todellakaan olisi kiva jaada aavikolle auton hajottua. Lämpötilat aavikolla huitelivat aina siellä 45C huiteilla saakka! Mietein siinä matkalla, että kyllä sitä melkein mieluummin jäisi pakkasessa tienvarteen saati noissa lämmöissä.. Itsellä on ainakin aina autossa kylminä päivinä extravaatteita just in case, oli meillä nyttenkin ylimääräistä vettä mutta ei se pitkalle noissa helteissä riita että on juomista.. Liian paljon matkan varrella näkyikin sinne hyytyneitä autoja! Pelottavaa! Päästiin kuitenkin perille. :)

Roadtrip läpi tulikuuman aavikon

Marketista juomaa aavikolla!
Tukikohtamme Las Vegasissa oli hotelli Stratosphere, ihan ok hotelli kasinoineen, ravintoloineen ja tornissa olevine huvipuistoineen mutta, jos joskus suuntaan uudelleen Vegasiin ei tämä ole toiveissani ekana listalla. Hotelli sijaitsi Stripin varrella, mutta aivan sen pohjoispäässä ja monen monituisen rakennustyömaan takana varsinaisesta Stripin loistosta, olisi ehka ollut kätevämpää majoittua vähän lähempänä hulinaa. Koska hulinaa hotellissa silti riitti, yöt toivat mieleeni lähinnä ruotsinlaivat, olen huono nukkumaan muutenkin muualla kuin kotona niin heräilin pitkin yota hissilla kulkevien juhlijoiden aaniin ja naapurihuoneesta kuuluviin ääniin.

the Strip



Vegas itsessään on hassu kaupunki, öisin se herää henkiin kaikessa loistossaan ja juhlijoita riittaa joka paikkaan tungokseksi asti, päivisin kaduilla on sopivan väljää kävellä ja myös sen karun tosi-asian kuin talouden taantuman näkee turhan hyvin. Monessa paikkaa on valtavia hotelleja rakennusvaiheessa tyot pysäytettynä. Glamour hyytyy kummasti kun naet Stripin kavelytien varrella torakoita ja muuta likaa. Sisalla kasinoissa, hotelleissa ja ostoskeskuksissa on taas aivan tajuttoman upeaa - varmasti jokaiselle loytyy jotain. Vietimme Stripilla yhden paivan ja se ei kylla riita ollenkaan edes nakemaan sita kaikkea mita sielta loytyy ehka murto-osan paikoista kerkesimme kierrellä ja katsella! Bellagion tanssivat suihkulähteet olevat mielestäni aivan parasta koko Stripilla! Myös muita ilmaisia show:ta hotellien pihoilla oli mielenkiintoista seurata.

Strip neonvaloineen



Bellagion tanssivat suihkulähteet
Meidän piti myös poiketa Grand Canyon west:lla ihailemassa. Matkalla pysäsimme Hoover Dam:n padolle ja jatkoimme navigaattorin kanssa matkaa kanjonille.. tai niin luulimme. Vinkkinä, ei kannata laittaa navigaattoriin 'Grand Canyon west' se vie sellaiset 100 mailia harhaan. Eli ei sitten koskaan nähty itse kanjonia, päätimme kyllä ajaa viela oikeaankin paikkaan olisimme normioloissa kerenneet sinne sopivasti ennen auringonlaskua - mutta ajomatkan viimeinen 12 mailia oli pelkkää tietyötä ja sen ajaminen vei meiltä yli tunnin ja missasimme kanjonit ehka 10 minuutilla. Silloin ei naurattanut, ehkä joskus sitten.. :) Tulipa vietettyä koko päivä ajaen ympäri tulikuumaa Arizonaa.

Hoover Dam:n padolla Arizonan ja Nevadan rajalla

Hoover Dam

Hoover Dam

Kotimatka Las Vegasista San Diegoon veikin sitten aikaa yli seitsaman tuntia, matkan varrelle osui ruuhkia, hiekkamyrsky, kaatosade ja mita kaikkea. Kiva pidennetty viikonloppu kuitenkin piristys arjen keskelle. Vaikka itse en ehkä uudelleen Vegasiin kaipaakkaan seuraavaksi tahdon kokea San Franciscon! :)

Niin hieno kasino!

Pawn Shop




sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Comic Con 2013

Käytiin tänään fiilistelemässä Comic Con 2013 tapahtuman ihmismassoja tuolla Downtownissa. Harmiksemme emme tajunneet ostaa lippuja ko. tapahtumaan tarpeeksi aikaisin, joten rannalle jäimme ruikuttamaan tapahtuman ollessa jo tietenkin loppuun myyty. En ole tottunut ollenkaan tuohon Sold Out - tekstiin, Porissa harvemmin mikään on loppuun myyty ja siksi pitäisinkin nyt oppia uusille tavoille ja muistaa hommata liput aina ajoissa! :)

Eihän tuo tapahtuma meille mikään must -tapahtuma ollut, mutta kun kaupungissa käveli ja katseli ihmisiä niin kovasti teki kyllä mieli nähdä myös tapahtuma-alueella sisään. Monenmoista kulkijaa oli kyllä tänäänkin liikkeellä - zoomailin mielestäni parhaiten pukeutuneita sarjisfaneja linssini eteenkin. 




Miltähän lienee näyttävän Halloweenina kadulla, kun tänään näytti tälle..? Jään odottelemaan jännityksellä. Ja lupaan hommata itselleni liput ko. tapahtumaan josko täällä ensi vuonna tähän aikaan vielä olemme!


sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

San Diego Downtown

Yksi mielestäni ehkä kauneimmista kaupunkikohteista täällä San Diegossa on ehdottomasti downtownin ranta, tuolla rannassa sijaitsee siis mm. Seaport Village, US Midway ja muita yleisölle avoinna olevia  laivoja ja muuten vaan kaunis ranta kävellä kauniina (kesä)päivänä. Käytiin ihan vaan katselemassa menoa ja ihmisiä eräänä sunnuntaina, tuolla rannassa viihtyy kyllä vaikka ei itseään maksaisi sisään erikseen mihinkään kohteeseen. Katsokaa nyt miten kaunista. :)





Ranta on kyllä varsinainen turistipaikka mutta toisaalta siellä näkee joka kerta myös lenkkeilijöitä - mahtaa olla kiva juosta ja kokoajan väistellä turisteja mennessään. Toisaalta jos asuu downtownissa niin tuo lienee se kaunein paikka juosta. :) Itse downtownista olen vähän kahta mieltä. Se on kyllä kaikkine koreine korkeine rakennuksineen hieno paikka, mutta toisaalta siellä näkee vähän liian hyvin myös tämän ameriikan huonon puolen eli asunnottomien ihmisten huiman määrän. Kun silloin tällöin päivisin odottelen bussia kotiin mennäkseni näen aina sekä tyylikkäästi pukeutuneita työssäkäyviä ihmisiä, hillittömästi aasialaisia turisteja (oikeasti mistä niitä riittää ihan joka paikkaan...) ja sitten näitä huono-osaisimpia ihmisiä välillä niinkin reippaasti, että laukustaan pitää erilailla kiinni, just in case. Downtownissa ei todellakaan olisi kiva pimeän tullen enää kävellä, viikonloppuisin se hiljenee työssäkäyvistä ja kaiken muun lisäksi (tai varmaan johtuen näistä asunnottomista) siellä on melkoisen likaisen oloista. Tuntuu, että jokaisessa puistopalstassa asustelee kymmeniä asunnottomia jne. :/ Mutta ranta on kaunis!


 

Rannassa on myös kaikenmoisia patsaita, ilmeisesti sotilaiden kunniaksi. Mielestäni ehkä kaikkein kaunein on tämä suuteleva pariskunta US Midwayn kupeessa. 



maanantai 8. heinäkuuta 2013

Sanat hukassa!

Kielikurssiesta puheenollen... joskus tuntuu, että koko elämä täällä on yhtä kielikurssia vaikka toki kotona kommunikoidaan Suomeksi ja Ystävät mailaavat suomeksi. Mutta mitä ihmeellisimmissä paikoissa törmää siihen ajatukseen, että tarvin nyt just sanakirjan kiitos. :) 

No missä sitten, esimerkiksi kauppaan lähdettäessä. Eräänä päivänä päätin tehdä lihapullia ja katsoin mitä kaapista puuttuu - korppujauhot! Jaa anteeksi, niin mitähän korppujauho on englanniksi.  Ei ollut pienintäkään ajatusta mikä oikea sana olisi ja ilman sanaa kauppaan on turha mennä, eli eikun kääntämään. Joskus olen etsinyt myös vehnäjauhojen käännöstä ja ties mitä. Yllättävän rajoittunut on tuo sanavarasto sitten kuitenkin. Jännityksellä odotan jäävätkö nämä "uudet" sanat oikeasti mieleen ja häviävätkö heti suomeen palattua taas.. riippuu varmaan ajasta, jonka täällä sitten lopulta viettää.

Osaatko kaikki mokkapalan aineet englanniksi? :)
 Koulussa kävimme keskustelua kotieläimistä, aika heikkoa on senkin osa-alueen sanasto (poisluettuna kissa, koira ja hevonen). Insinöörinä osaan teknisiä sanoja en elämiä tai ruokaa. Juuri toisaalta tuossa asiassa käymäni kurssit olivat tosi hyviä - opettajat laittoivat meidät puhumaan ties mistä ja näin myös sanavarasto kasvoi joka päivä. Pahin keskusteluni kurssilla oli varmasti silti aiheella "abortin hyväksyminen" ja parinani poika arabimaista... Kaikkeen sitä joutuu.

Hevosen käännöksen tiedän minäkin, mutta muuten Western-kisojen sanasto on aika hataralla pohjalla. :)

Yksi rakkaista harrastuksistani kotimaassa hevosten lisäksi oli tankotanssi. Mutta kesti tosi pitkään (aika tasan 6kk) ennenkuin uskalsin ensimmäiselle tankotunnille täällä San Diegossa, koska pelkäsin treenin olevan täällä enemmän vain "hetkutusta" kunnon temppuilun sijaan, onneksi näin ei ollut. Jo ekalla kerralla tuli selväksi, että ruumiinosien nimet englanninkielellä ovat kovasti hukasa..  Miten hienoa onkaan muuten tajuta roikkuessaan yhden jalan varassa tangolla, että kaipaa sanakirjaa.  Hui ja eikun taas opettelemaan lisää kieltä ennen seuraavaa tuntia. 

Samalta studio täällä näyttää kuin Suomessakin. :)

Mikähän sanasto puutos tulee seuraavaksi eteen?

perjantai 5. heinäkuuta 2013

4th of July

En ole ennen ollut ameriikassa itsenäisyyspäivänä eli 4th of July, neljäs heinäkuuta. Tyypillisesti päivään kuuluu grillausta ja piknikiä rannoilla, paraateja ja illalla sitten ilotulitus. Emme tänä vuonna nähneet ollenkaan paraateja, mutta kävimme ihailemassa koristeltuja taloja mm. Coronado Islandilla ja ihmettelemässä hurjaa väkimäärää rannoilla. Ai miten hyvälle grilliruoka muuten tuoksuu, tuntui että koko San Diego tuoksui eilen sille. :)

Mitähän Suomessa tuumattais, jos 6.12 koristelisi kotinsa Suomen lipulla näin? :)
Illaksi suuntasimme takaisin Coronado Islandille, pelkäsimme vähän, että autoa ei saisi parkkiin mihinkään - mutta kun oli ajoissa liikkeellä niin löytyihän se rako sillekin saarelta. Menimme siis katsomaan Big Bay Boom! -ilotulituksia, joiden mainostettiin olevan San Diegon suurimmat. Ilotulitteita ammuttiin taivaalle neljästä kohtaa yhtä aikaa ja radiosta olisi vielä voinut kuunnella musiikkia, joka on synkronoitu ko tulitukseen. 

Ja olihan se huimaa! Puolisen tuntia tykitystä ja niin tajuttoman upeita raketteja! Sanat eivät riitä kuvailemaan sitä kokemusta. Aivan mahtavaa. 

Big Bay Boom ja San Diego downtown



Kotimatkamme kesti lähemmäs puolitoista tuntia, oli 'vähän' ruuhkaa. Tuonne odotettiin saapuvaksi vaivaisesti 500 000 ihmistä ja uskon sen määrän kyllä täyttyneenkin näkihän nuo tulitteet niin monesta suunnasta ja monelta rannalta. Ja kun siihen lisättiin kaikki muut muista ilotulituksista kotio tulevat ihmiset niin ollaan varmaan lähempänä sitä miljoonaa, huh. Tuota ihmismäärää ei tälläinen pienestä vähän yli 80 000 asukkaan kaupungista tuleva voi edes kuvitella.. Kotimatkan ruuhkista selvisi hyvällä fiiliksellä, kyllä tuo kannatti nähdä ja kokea. :) 

Jos itsenäisyyspäivää täällä pitäisi verrata johonkin juhlaan Suomessa, niin sanoisin sen olevan vappu. Iloisia juhlamielellä olevia ihmisiä aamusta iltaan joka puolella, ainut ero Suomeen on ettei täällä näe kaduilla niitä änkyräkännisiä teinejä / aikuisia ja ihmiset pitävät paikat enemmän siisteinä mm. bajamajoja oli koko Coronado Island täynnä ja roskat tuntuivat pääasiassa päätyvän roskiin eivätkä jääneet rannoille.