tiistai 30. heinäkuuta 2013

What happens in Las Vegas stays in Las Vegas!

Takana pienimuotoinen roadtrip / loma Nevadassa seka Arizonassa. Täältä San Diegosta Las Vegasiin ajoi yhden pysähdyksen taktiikalla sellaiset aika tasan viitisen tuntia. Matka meni kivuttomasti maisemia ihaillessa ja toisaalta kamalan stressin säestämänä, ei todellakaan olisi kiva jaada aavikolle auton hajottua. Lämpötilat aavikolla huitelivat aina siellä 45C huiteilla saakka! Mietein siinä matkalla, että kyllä sitä melkein mieluummin jäisi pakkasessa tienvarteen saati noissa lämmöissä.. Itsellä on ainakin aina autossa kylminä päivinä extravaatteita just in case, oli meillä nyttenkin ylimääräistä vettä mutta ei se pitkalle noissa helteissä riita että on juomista.. Liian paljon matkan varrella näkyikin sinne hyytyneitä autoja! Pelottavaa! Päästiin kuitenkin perille. :)

Roadtrip läpi tulikuuman aavikon

Marketista juomaa aavikolla!
Tukikohtamme Las Vegasissa oli hotelli Stratosphere, ihan ok hotelli kasinoineen, ravintoloineen ja tornissa olevine huvipuistoineen mutta, jos joskus suuntaan uudelleen Vegasiin ei tämä ole toiveissani ekana listalla. Hotelli sijaitsi Stripin varrella, mutta aivan sen pohjoispäässä ja monen monituisen rakennustyömaan takana varsinaisesta Stripin loistosta, olisi ehka ollut kätevämpää majoittua vähän lähempänä hulinaa. Koska hulinaa hotellissa silti riitti, yöt toivat mieleeni lähinnä ruotsinlaivat, olen huono nukkumaan muutenkin muualla kuin kotona niin heräilin pitkin yota hissilla kulkevien juhlijoiden aaniin ja naapurihuoneesta kuuluviin ääniin.

the Strip



Vegas itsessään on hassu kaupunki, öisin se herää henkiin kaikessa loistossaan ja juhlijoita riittaa joka paikkaan tungokseksi asti, päivisin kaduilla on sopivan väljää kävellä ja myös sen karun tosi-asian kuin talouden taantuman näkee turhan hyvin. Monessa paikkaa on valtavia hotelleja rakennusvaiheessa tyot pysäytettynä. Glamour hyytyy kummasti kun naet Stripin kavelytien varrella torakoita ja muuta likaa. Sisalla kasinoissa, hotelleissa ja ostoskeskuksissa on taas aivan tajuttoman upeaa - varmasti jokaiselle loytyy jotain. Vietimme Stripilla yhden paivan ja se ei kylla riita ollenkaan edes nakemaan sita kaikkea mita sielta loytyy ehka murto-osan paikoista kerkesimme kierrellä ja katsella! Bellagion tanssivat suihkulähteet olevat mielestäni aivan parasta koko Stripilla! Myös muita ilmaisia show:ta hotellien pihoilla oli mielenkiintoista seurata.

Strip neonvaloineen



Bellagion tanssivat suihkulähteet
Meidän piti myös poiketa Grand Canyon west:lla ihailemassa. Matkalla pysäsimme Hoover Dam:n padolle ja jatkoimme navigaattorin kanssa matkaa kanjonille.. tai niin luulimme. Vinkkinä, ei kannata laittaa navigaattoriin 'Grand Canyon west' se vie sellaiset 100 mailia harhaan. Eli ei sitten koskaan nähty itse kanjonia, päätimme kyllä ajaa viela oikeaankin paikkaan olisimme normioloissa kerenneet sinne sopivasti ennen auringonlaskua - mutta ajomatkan viimeinen 12 mailia oli pelkkää tietyötä ja sen ajaminen vei meiltä yli tunnin ja missasimme kanjonit ehka 10 minuutilla. Silloin ei naurattanut, ehkä joskus sitten.. :) Tulipa vietettyä koko päivä ajaen ympäri tulikuumaa Arizonaa.

Hoover Dam:n padolla Arizonan ja Nevadan rajalla

Hoover Dam

Hoover Dam

Kotimatka Las Vegasista San Diegoon veikin sitten aikaa yli seitsaman tuntia, matkan varrelle osui ruuhkia, hiekkamyrsky, kaatosade ja mita kaikkea. Kiva pidennetty viikonloppu kuitenkin piristys arjen keskelle. Vaikka itse en ehkä uudelleen Vegasiin kaipaakkaan seuraavaksi tahdon kokea San Franciscon! :)

Niin hieno kasino!

Pawn Shop




sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Comic Con 2013

Käytiin tänään fiilistelemässä Comic Con 2013 tapahtuman ihmismassoja tuolla Downtownissa. Harmiksemme emme tajunneet ostaa lippuja ko. tapahtumaan tarpeeksi aikaisin, joten rannalle jäimme ruikuttamaan tapahtuman ollessa jo tietenkin loppuun myyty. En ole tottunut ollenkaan tuohon Sold Out - tekstiin, Porissa harvemmin mikään on loppuun myyty ja siksi pitäisinkin nyt oppia uusille tavoille ja muistaa hommata liput aina ajoissa! :)

Eihän tuo tapahtuma meille mikään must -tapahtuma ollut, mutta kun kaupungissa käveli ja katseli ihmisiä niin kovasti teki kyllä mieli nähdä myös tapahtuma-alueella sisään. Monenmoista kulkijaa oli kyllä tänäänkin liikkeellä - zoomailin mielestäni parhaiten pukeutuneita sarjisfaneja linssini eteenkin. 




Miltähän lienee näyttävän Halloweenina kadulla, kun tänään näytti tälle..? Jään odottelemaan jännityksellä. Ja lupaan hommata itselleni liput ko. tapahtumaan josko täällä ensi vuonna tähän aikaan vielä olemme!


sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

San Diego Downtown

Yksi mielestäni ehkä kauneimmista kaupunkikohteista täällä San Diegossa on ehdottomasti downtownin ranta, tuolla rannassa sijaitsee siis mm. Seaport Village, US Midway ja muita yleisölle avoinna olevia  laivoja ja muuten vaan kaunis ranta kävellä kauniina (kesä)päivänä. Käytiin ihan vaan katselemassa menoa ja ihmisiä eräänä sunnuntaina, tuolla rannassa viihtyy kyllä vaikka ei itseään maksaisi sisään erikseen mihinkään kohteeseen. Katsokaa nyt miten kaunista. :)





Ranta on kyllä varsinainen turistipaikka mutta toisaalta siellä näkee joka kerta myös lenkkeilijöitä - mahtaa olla kiva juosta ja kokoajan väistellä turisteja mennessään. Toisaalta jos asuu downtownissa niin tuo lienee se kaunein paikka juosta. :) Itse downtownista olen vähän kahta mieltä. Se on kyllä kaikkine koreine korkeine rakennuksineen hieno paikka, mutta toisaalta siellä näkee vähän liian hyvin myös tämän ameriikan huonon puolen eli asunnottomien ihmisten huiman määrän. Kun silloin tällöin päivisin odottelen bussia kotiin mennäkseni näen aina sekä tyylikkäästi pukeutuneita työssäkäyviä ihmisiä, hillittömästi aasialaisia turisteja (oikeasti mistä niitä riittää ihan joka paikkaan...) ja sitten näitä huono-osaisimpia ihmisiä välillä niinkin reippaasti, että laukustaan pitää erilailla kiinni, just in case. Downtownissa ei todellakaan olisi kiva pimeän tullen enää kävellä, viikonloppuisin se hiljenee työssäkäyvistä ja kaiken muun lisäksi (tai varmaan johtuen näistä asunnottomista) siellä on melkoisen likaisen oloista. Tuntuu, että jokaisessa puistopalstassa asustelee kymmeniä asunnottomia jne. :/ Mutta ranta on kaunis!


 

Rannassa on myös kaikenmoisia patsaita, ilmeisesti sotilaiden kunniaksi. Mielestäni ehkä kaikkein kaunein on tämä suuteleva pariskunta US Midwayn kupeessa. 



maanantai 8. heinäkuuta 2013

Sanat hukassa!

Kielikurssiesta puheenollen... joskus tuntuu, että koko elämä täällä on yhtä kielikurssia vaikka toki kotona kommunikoidaan Suomeksi ja Ystävät mailaavat suomeksi. Mutta mitä ihmeellisimmissä paikoissa törmää siihen ajatukseen, että tarvin nyt just sanakirjan kiitos. :) 

No missä sitten, esimerkiksi kauppaan lähdettäessä. Eräänä päivänä päätin tehdä lihapullia ja katsoin mitä kaapista puuttuu - korppujauhot! Jaa anteeksi, niin mitähän korppujauho on englanniksi.  Ei ollut pienintäkään ajatusta mikä oikea sana olisi ja ilman sanaa kauppaan on turha mennä, eli eikun kääntämään. Joskus olen etsinyt myös vehnäjauhojen käännöstä ja ties mitä. Yllättävän rajoittunut on tuo sanavarasto sitten kuitenkin. Jännityksellä odotan jäävätkö nämä "uudet" sanat oikeasti mieleen ja häviävätkö heti suomeen palattua taas.. riippuu varmaan ajasta, jonka täällä sitten lopulta viettää.

Osaatko kaikki mokkapalan aineet englanniksi? :)
 Koulussa kävimme keskustelua kotieläimistä, aika heikkoa on senkin osa-alueen sanasto (poisluettuna kissa, koira ja hevonen). Insinöörinä osaan teknisiä sanoja en elämiä tai ruokaa. Juuri toisaalta tuossa asiassa käymäni kurssit olivat tosi hyviä - opettajat laittoivat meidät puhumaan ties mistä ja näin myös sanavarasto kasvoi joka päivä. Pahin keskusteluni kurssilla oli varmasti silti aiheella "abortin hyväksyminen" ja parinani poika arabimaista... Kaikkeen sitä joutuu.

Hevosen käännöksen tiedän minäkin, mutta muuten Western-kisojen sanasto on aika hataralla pohjalla. :)

Yksi rakkaista harrastuksistani kotimaassa hevosten lisäksi oli tankotanssi. Mutta kesti tosi pitkään (aika tasan 6kk) ennenkuin uskalsin ensimmäiselle tankotunnille täällä San Diegossa, koska pelkäsin treenin olevan täällä enemmän vain "hetkutusta" kunnon temppuilun sijaan, onneksi näin ei ollut. Jo ekalla kerralla tuli selväksi, että ruumiinosien nimet englanninkielellä ovat kovasti hukasa..  Miten hienoa onkaan muuten tajuta roikkuessaan yhden jalan varassa tangolla, että kaipaa sanakirjaa.  Hui ja eikun taas opettelemaan lisää kieltä ennen seuraavaa tuntia. 

Samalta studio täällä näyttää kuin Suomessakin. :)

Mikähän sanasto puutos tulee seuraavaksi eteen?

perjantai 5. heinäkuuta 2013

4th of July

En ole ennen ollut ameriikassa itsenäisyyspäivänä eli 4th of July, neljäs heinäkuuta. Tyypillisesti päivään kuuluu grillausta ja piknikiä rannoilla, paraateja ja illalla sitten ilotulitus. Emme tänä vuonna nähneet ollenkaan paraateja, mutta kävimme ihailemassa koristeltuja taloja mm. Coronado Islandilla ja ihmettelemässä hurjaa väkimäärää rannoilla. Ai miten hyvälle grilliruoka muuten tuoksuu, tuntui että koko San Diego tuoksui eilen sille. :)

Mitähän Suomessa tuumattais, jos 6.12 koristelisi kotinsa Suomen lipulla näin? :)
Illaksi suuntasimme takaisin Coronado Islandille, pelkäsimme vähän, että autoa ei saisi parkkiin mihinkään - mutta kun oli ajoissa liikkeellä niin löytyihän se rako sillekin saarelta. Menimme siis katsomaan Big Bay Boom! -ilotulituksia, joiden mainostettiin olevan San Diegon suurimmat. Ilotulitteita ammuttiin taivaalle neljästä kohtaa yhtä aikaa ja radiosta olisi vielä voinut kuunnella musiikkia, joka on synkronoitu ko tulitukseen. 

Ja olihan se huimaa! Puolisen tuntia tykitystä ja niin tajuttoman upeita raketteja! Sanat eivät riitä kuvailemaan sitä kokemusta. Aivan mahtavaa. 

Big Bay Boom ja San Diego downtown



Kotimatkamme kesti lähemmäs puolitoista tuntia, oli 'vähän' ruuhkaa. Tuonne odotettiin saapuvaksi vaivaisesti 500 000 ihmistä ja uskon sen määrän kyllä täyttyneenkin näkihän nuo tulitteet niin monesta suunnasta ja monelta rannalta. Ja kun siihen lisättiin kaikki muut muista ilotulituksista kotio tulevat ihmiset niin ollaan varmaan lähempänä sitä miljoonaa, huh. Tuota ihmismäärää ei tälläinen pienestä vähän yli 80 000 asukkaan kaupungista tuleva voi edes kuvitella.. Kotimatkan ruuhkista selvisi hyvällä fiiliksellä, kyllä tuo kannatti nähdä ja kokea. :) 

Jos itsenäisyyspäivää täällä pitäisi verrata johonkin juhlaan Suomessa, niin sanoisin sen olevan vappu. Iloisia juhlamielellä olevia ihmisiä aamusta iltaan joka puolella, ainut ero Suomeen on ettei täällä näe kaduilla niitä änkyräkännisiä teinejä / aikuisia ja ihmiset pitävät paikat enemmän siisteinä mm. bajamajoja oli koko Coronado Island täynnä ja roskat tuntuivat pääasiassa päätyvän roskiin eivätkä jääneet rannoille.

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Kielikurssilla

Kuten otsikosta voi päätellä ajattelin kertoa nyt vähän kokemuksiani muutamasta erilaisesta kielikurssista täällä San Diegossa.

SDSU päärakennus

Ensimmäisen 7-viikon kurssin suoritin San Diego State University, American Language Institute:lla. Tuon kurssin varasin ja maksoin jo Suomesta käsin ennen tänne tuloa. Mikä kyllä näin jälkeenpäin oli ehkä vähän virhearvio. Kurssi itsessään, Intensive English for Communication, oli hyvä ja kurssista jäi kivat muistot ja parantunut kielitaito. Opiskeltiin maanantaista perjantaihin 6h päivässä (paitsi perjantaisin jolloin tunteja oli vain 3). Harjoiteltiin niin puhumista, kirjoittamista, lukemista kuin kuuntelemistakin. Ja toki muutenkin tuli sitten puhuttua paljon, koska ketään muuta Suomalaista ei kurssille osunut. Kurssi vaati paljon mutta antoikin paljon. Mutta miksi sitten virhearvio, koska minulla olisi hyvin ollut aikaa varailla ja zoomailla noita kursseja myös tänne tultuamme. Turhaan kiirehdin kotoa Suomesta. SDSU oli melkoisen matkan takana täältä meiltä kotoa, kun mulla ei ole autoa... bussilla ja trolleylla matkustin aamuisin ja iltapäivisin tunnin suuntaansa - ehkä vähän eri mittakaava kuin Porissa. :) Noh, kokemuksena toki sekin, mutta jos olisin alkanut kursseja etsiä vasta kotiuduttuamme niin en varmaan tuonne saakka olisi mennyt.

Hyvät muistot, kansainvälisiä Ystäviä ja todistus jäivät käteen parantuneen kielitaidon lisäksi. :)
Toisen kurssin kävinkin sitten paljon paljon lähempänä kotoa ja huomattavasti halvempaan hintaan. Ja tänne pääsin kulkemaan fillarilla tässä hurjassa autokaupungissa!

Googlen avulla löysin koulun nimeltä Connect English joka tarjosi tarpeisiini sopivan kuuloisen kurssin, English Focus, neljänä päivänä viikossa (ma-to) muutaman tunnin aamupäivällä neljän viikon ajan opiskelin taas intensiivisesti englantia kieliopista puhumiseen.

Kumpikin kurssi oli hyvä ja kielitaitoni on ehdottomasti parantunut huimasti, mutta jos menen uudelleen niin se on tuo edullisempi ja lähellä oleva Connect English. :) Ylipäätään täällä asumisen alkuun tuollainen kurssi oli mainio tapa, sain vähän omaa tekemistä ja ajattelemista eikä koti-ikävä kerennyt iskeä niin kovin ja kielitaito kehittyi huimasti. Työlupaahan minulla ei tuolloin vielä ollut, joten työnteko oli poissuljettu ajatus.

Kurssien ehdottoman hyviä puolia ovat toki myös niiden kansainvälisyys, miten paljon sitä oppikaan noiden viikkojen aikana niin monesta eri kulttuurista ja maasta. :) Suosittelen lämpimästi kaikille. Molempien kurssien alussa meidät testattiin tasokokein, näin varmistettiin oman tason mukainen opetus ja koulukaverit, joten kummallakaan kurssilla ei tullut sellaista oloa. että tämä olisi liian helppoa / liian vaikeaa.